Kunnallisvaalikone 2000

   
 
 
Käyttöohjeet


Vaalien aikataulu

1.9 Vaalikone aukeaa kysymysten ennakkoesittelyllä

12.9 Ehdokashakemus sekä ilmoitus vaaliliitosta ja yhteislistasta annettava kunnan keskusvaalilautakunnalle klo 16.00 mennessä

21.9 Ehdokasnumeroiden arvonta

28.9 Ilmoituskortit lähetetty äänioikeutetuille

2.10 Ehdokkaiden vastaukset valmiina ja vaalikone täydessä käyttövalmiudessa

11-14.10 Ennakkoäänestys ulkomailla

11-17.10 Ennakkoäänestys kotimaassa

22.10 Vaalipäivä, vaalihuoneet ovat avoinna klo 20.00 asti

25.10 Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen klo 18.00

Rovaniemen maalaiskunta
Rovaniemen maalaiskunta


Tervetuloa! Tämä on Rovaniemen maalaiskunnan kunnallisvaalikone, jonka avulla voit tutustua Rovaniemen maalaiskunnan valtuustoehdokkaisiin sekä ennen kaikkea testata, ketkä heistä ovat varteenotettavia ehdokkaita juuri sinulle.

Vaalikoneen toimintaperiaate on seuraava: ehdokkaat vastaavat joukkoon kysymyksiä valitsemalla sopivimman vastausvaihtoehdon ja halutessaan merkitsevät kysymyksen joko erityisen tärkeäksi tai vähemmän tärkeäksi. Vaalikoneen käyttäjä vastaa valitsemiinsa samoihin kysymyksiin, jonka jälkeen vaalikone pisteyttää ehdokkaat sen mukaan kuinka hyvin heidän ja käyttäjän vastaukset ja painotukset täsmäävät.

Vaalikone on käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa tässä samassa osoitteessa ja sitä voi käyttää vielä vaalitulosten vahvistamisen 25.10.2000 jälkeenkin.

Viihdyttäviä sekä informatiivisia hetkiä vaalikoneen parissa!

Ehdokkaita: 139 Vastausprosentti: 86%
Vastanneita: 120 Ei-vastanneita: 19

Tutki ehdokkaiden vastauksia vastaamatta itse kysymyksiin


1  Kyläkoulut ovat katoamassa. Miten peruskoulutus tulisi järjestää?
a  Koulutoimen määrärahoja on lisättävä, jotta tasokas opetus pystytään tarjoamaan myös syrjäseuduilla.
b  Koulutoimen määrärahoja ei voida nykyisessä taloustilanteessa kasvattaa. Varat on kohdennettava niin, että kyläkoulut säilyvät. Muuten koulumatkoista tulisi kohtuuttoman pitkiä.
c  Koulutoimen määrärahoja ei voida nykyisessä taloustilanteessa kasvattaa. Laadukas opetus turvataan parhaiten keskittämällä koulutusta. Opetuksen korkea laatu on tärkeämpää kuin lyhyet koulumatkat.
Painokerroin
+ -



2  Tuleeko yhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa lisätä?
a  Ei. Rovaniemen maalaiskunta järjestää palvelutuotantonsa parhaiten itsenäisesti. Nykyinen yhteistyön taso on riittävä.
b  Kuntien välistä yhteistyötä on lisättävä palvelutuotannossa. Kuntaliitoksessa maalaiskunta joutuisi vain maksumieheksi.
c  Toteutetaan kuntaliitos. Rovaniemen seudun kehittäminen onnistuu parhaiten, kun kuntarajoista päästään eroon. Kuntaliitos on myös maalaiskunnan asukkaiden etu.
Painokerroin
+ -



3  Suomessa on käynnissä muuttoliike maaseudulta ja pienistä kaupungeista suurimpiin kasvukeskuksiin. Mitä muuttoliikkeelle tulisi tehdä?
a  Muuttoliike tulee kalliiksi sekä muuttotappiokunnissa että kasvukeskuksissa. Muuttoliikkeen ehkäisyyn käytetyt tuet maksavat itsensä takaisin. Perinteisen aluepolitiikan lisäksi on kokeiltava esimerkiksi alueellisia verohelpotuksia Norjan malliin.
b  Muuttoliike on osa talouden dynamiikkaa eikä sitä voi keinotekoisesti hidastaa. Nykyistä muutamaan kasvukeskukseen ohjautuvaa liikettä voi kuitenkin jakaa tasapainoisemmin.
c  Muuttoliikettä ei voi tietoyhteiskunnassa estää vanhalla aluepolitiikalla. Nykyaikaisen teknologian mahdollistama etätyön laajentuminen voi hidastaa muuttoliikettä tai jopa kääntää sen takaisin.
Painokerroin
+ -



4  Miten Rovaniemen maalaiskunnan elinkeinotoimintaa voisi monipuolistaa?
a  Yritystoimintaa lentokentän ja kaupungin läheisyydessä on kehitettävä edelleen.
b  Tärkeintä on pitää huolta maaseudun elinvoimaisuudesta. Esimerkiksi maatilamatkailua on tuettava.
Painokerroin
+ -



5  Rovaniemen maalaiskunta osallistuu välillisesti Napapiirin Maja Oy:n osakkuuden kautta Joulukolmion alueella toimivan Santapark Oy:n toimintaan. Tulisiko osallistumista lisätä vai vähentää?
a  Kunnan osallistumista joko suoraan tai välillisesti Santapark Oy:n toimintaan tulisi lisätä nykyisestä.
b  Nykyinen välillinen osallistuminen on riittävää.
c  Kunnan ei tulisi suoraan tai edes välillisesti osallistua Santapark Oy:n toimintaan.
Painokerroin
+ -



6  Kuntalakia on ehdotettu muutettavaksi siten, että kunta voisi valita joko kunnanjohtajan nykyiseen tapaan tai luottamushenkilönä toimivan pormestarin, jonka valtuusto valitsisi valtuutettujen joukosta. Pormestari toimisi myös kunnanhallituksen puheenjohtajana. Lisäksi on esitetty mallia, jossa kuntalaiset voisivat äänestää pormestarin suorilla vaaleilla. Toimisiko pormestarimalli kunnassamme?
a  Ei. Suomalainen kunta on palvelutuotanto-organisaatio, johon tämä keskieurooppalainen malli ei sovellu. Palvelutuotanto edellyttää jatkuvuutta ja asiantuntemusta, jota virkamiesjohtaja voi antaa. Pormestarimalli myös keskittäisi liikaa valtaa yhdelle ihmiselle.
b  Kyllä. Valta on kadonnut vaaleilla valituilta valtuutetuilta kasvottomalle virkamieskunnalle. Pormestari antaisi kunnalliselle päätöksenteolle kasvot ja selkiyttäisi valtasuhteita.
c  Kyllä, jos pormestari valittaisiin suoralla kansanvaalilla. Se lisäisi päätöksenteon ja valmistelun kansanvaltaisuutta.
Painokerroin
+ -



7  Miten kunnan avoimuutta ja kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon tulisi ensisijaisesti parantaa?
a  Lähidemokratiaa on kehitettävä ja päätöksenteko vietävä mahdollisimman lähelle kuntalaisia. Mahdollisuuksia osallistua päätösten valmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tarjottava entistä enemmän.
b  Ensisijaisesti on kehitettävä kunnan verkkoviestintää ja -palveluita. Valmisteilla olevia asioita on voitava seurata internetissä.
c  Edustuksellisen demokratian rinnalle kehitetyt osallistumismuodot tuovat kunnalliselämään mukaan lähinnä yhden asian liikkeitä. Kuntalainen osallistuu parhaiten äänestämällä kunnallisvaaleissa.
Painokerroin
+ -



8  Tulisiko kuntaamme perustaa nuorisovaltuusto?
a  Ei. Nuorisovaltuustoista tulee helposti kunnallispolitiikan broilerihautomoita. Ne eivät lisää tavallisten nuorten osallistumista tai kiinnostusta kunnan asioihin.
b  Varauksin. Vaikka nuorisovaltuusto ei kiinnostaisi kuin osaa nuorista, se kouluttaa tulevaisuuden luottamushenkilöitä.
c  Kyllä. Nuorisovaltuustot tarjoavat nuorisolle kosketuspinnan yhteisten asioiden hoitoon.
Painokerroin
+ -



9  Miten kunnassamme voidaan parantaa turvallisuutta sekä vähentää rikollisuutta ja päihteiden väärinkäytön aiheuttamia ongelmia?
a  Kunta voi omalta osaltaan lisätä valvontaa ja järjestystä esimerkiksi ylläpitämällä tiukempaa kuria kouluissa ja ostamalla tarvittaessa yksityisiä vartiointipalveluita alueille, joilla on ilmennyt järjestyshäiriöitä.
b  Tärkeintä on syrjäytymisen ehkäisy. Turvallisuutta kohennetaan paremmin ennaltaehkäisevällä sosiaalipolitiikalla kuin seurauksiin puuttuvalla kontrollipolitiikalla.
c  Suuren mittaluokan rikollisuus ei ole merkittävä uhka kunnassamme. Tärkeintä on ehkäistä nuorten ajautuminen rikollisen uralle. Nuorisotoimeen on annettava lisää määrärahoja.
Painokerroin
+ -



10  Koulujen pakollisia huumetestejä on esitetty yhdeksi keinoksi vähentää huumeiden käyttöä. Tulisiko testit ottaa käyttöön kunnassamme?
a  Kyllä. Pakolliset huumetestit edustavat aikaisen puuttumisen politiikkaa. Huumeongelmaan on helpompi tarttua, jos se havaitaan jo kokeiluvaiheessa.
b  Varauksin. Testit eivät ole täysin luotettavia. Ne saattaisivat myös suotta leimata satunnaisia kokeilijoita. Hoitoa ei ole nytkään tarjolla kaikille niille, jotka hakeutuisivat hoitoon oma-aloitteisesti.
c  Ei. Huumetestit eivät ratkaise päihdeongelmaa, mutta ne loukkaavat yksilön perusoikeuksia.
Painokerroin
+ -



11  Tulisiko kunnan huolehtia puhtaiden neulojen jakamisesta ruiskuhuumeiden käyttäjille?
a  Ei. Se olisi huumeiden käyttäjille väärä signaali yhteiskunnalta.
b  Varauksin. Järjestelmää on kehitettävä vähän kerrallaan ja opittava kokeiluista. Neulojenvaihtopisteet eivät saa aiheuttaa haittaa naapurustolle.
c  Kyllä. Ruiskuhuumeiden käyttäjien hiv-epidemia on pysäytettävä heti. Neulojen vaihto on aloitettava aikailematta. Kynnys tulla vaihtopisteisiin on saatava matalaksi.
Painokerroin
+ -



12  Pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen estäminen on edelleen ajankohtaista. Tukityöllistämistä on kuitenkin vähennetty. Minkälaista työllisyyspolitiikkaa kunnassamme tulisi harjoittaa?
a  Tukityöllistämisen tulee lähteä työllistettävän lähtökohdista ja sitä pitää lisätä.
b  Tukityöllistämisen tulee lähteä ainoastaan kunnan palvelutarpeista.
c  Kansantalouden nousukautena yritysten tulisi vastata työllistämisestä, ei kunnan. Kunta edistää työllisyyttä parhaiten parantamalla yksityisen elinkeinotoiminnan edellytyksiä.
Painokerroin
+ -



13  Kemijoen voimaloihin suunnitellaan viittä lohiporrasta. Hankkeen tarkoituksena on palauttaa luonnonlohi Ounasjokeen ja Kemijoen alajuoksulle sekä edistää (kalastus)matkailua. Hanke perustuu EU:n ja alueen kuntien yhteiseen rahoitukseen. Tulisiko kunnan osallistua hankkeeseen?
a  Ei. On epävarmaa nouseeko lohi viidestä portaasta.
b  Varauksin. Kunnan rahoitusosuus on neuvoteltava nykyisiä suunnitelmia alhaisemmaksi.
c  Kyllä. Hanke on taloudellisesti kannattava.
Painokerroin
+ -



14  Laki estää tällä hetkellä Ounasjoen rakentamisen. Tulisiko kunnan pyrkiä siihen, että Ounasjokilaki purettaisiin?
a  Kyllä.
b  Ei. Ounasjokea ei tule rakentaa, mutta kunnan tulee aktiivisesti edistää Ounasjokivarren muuta kehittämistä ja joen muuta hyödyntämistä.
Painokerroin
+ -



15  Tulisiko kaava-alueille antaa rakentamiskehoituksia ja tarvittaessa lunastaa kyseiset maa-alueet kunnalle?
a  Kyllä. Se tehostaisi veronmaksajien yhteisesti rahoittaman kunnallistekniikan käyttöä.
b  Ei. Se loukkaisi maanomistajien oikeuksia.
Painokerroin
+ -



16  Mikä on kunnan rooli suomalaisessa yhteiskunnassa?
a  Kunnan tärkein tehtävä on peruspalvelujen järjestäminen kohtuullisella veroasteella. Viihtyvyyspalvelut käyttäjät voivat pääosin ostaa yksityiseltä sektorilta. Elinkeinoelämän tukeminen useimmiten vain vääristää kilpailua.
b  Kunnan on peruspalvelujen hoitamisen lisäksi edistettävä elinkeinotoimintaa ja ylläpidettävä palveluillaan myös viihtyisyyttä, jotta se menestyy kilpailussa yritysten sijoittumisessa sekä hyvistä työntekijöistä ja veronmaksajista.
c  Kunta on hyvinvointiyhteiskunnan perusyksikkö, joka huolehtii kuntalaistensa hyvän elämän edellytyksistä kehdosta hautaan. Myös kestävän kehityksen edistäminen kuuluu kunnan tehtäviin.
Painokerroin
+ -



17  Onko kunnan tuotettava itse kuntalaisilleen tarjoamat palvelut vai voiko se kilpailuttamalla ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä?
a  Kilpailuttaminen on muoti-ilmiö, joka ei ole tuonut merkittäviä säästöjä kokonaiskustannuksiin. Kunta on hyvä palvelujentuottaja ja työnantaja, eikä palveluja ole syytä ainakaan laajamittaisesti tilata yrityksiltä.
b  Yksityinen yritys tuottaa monia palveluita kuntaa halvemmalla. Palveluita on kilpailutettava esimerkiksi terveyspalveluissa ja lasten päivähoidossa.
c  On ennakkoluulottomasti kokeiltava yksityisiä vaihtoehtoja kaikissa palveluissa, missä ne suinkin ovat mahdollisia. On myös mahdollisuuksien mukaan käytettävä palveluseteliä, jolla kuntalaiset voivat itse ostaa palveluja valitsemaltaan palvelun tuottajalta.
Painokerroin
+ -



18  Miten ikääntyneen väestön palvelut tulisi järjestää?
a  Ikääntyneen väestön palvelut tulee viedä mahdollisimman lähelle asiakkaita, mieluiten kotiin.
b  Palvelut tulee keskittää kunnan aluekeskuksiin.
c  Hoito tulee keskittää yhteen paikkaan palvelun tehokkuuden ja korkean tason turvaamiseksi.
Painokerroin
+ -



19  Verotuksen painopistettä on esitetty siirrettäväksi tuloveroista kiinteistöveroihin. Lisäksi on ehdotettu lakimuutosta, joka laajentaisi kiinteistöveropohjan metsämaahan. Kuinka tulee menetellä?
a  Kiinteistöveroa voidaan nostaa reippaasti ja veropohjaa laajentaa myös metsämaahan, jos samalla tuloveroa kevennetään. Uudistus parantaisi työllisyyttä.
b  Kiinteistöveroa voidaan kunnassamme jonkin verran nostaa. Metsämaahan kiinteistöveropohjaa ei tule laajentaa.
c  Kiinteistöveroja ei tule kunnassamme nostaa. Nykyinen verotaso on sopiva.
d  Kiinteistöveroja on alennettava.
Painokerroin
+ -



20  Millä rahoituksella maaseutua tulee kehittää?
a  Maaseudun kehittämisen tulee perustua pääasiassa EU-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin.
b  Maaseudun vetovoimaa tulee lisätä kunnan omin toimenpitein ja panostuksin.
Painokerroin
+ -



 
Kunnallisvaalikone 2000 -palvelun toteutus   Helsingin Sanomat  
www.helsinginsanomat.fi