Kunnallisvaalikone 2000

   
 
 
Käyttöohjeet


Vaalien aikataulu

1.9 Vaalikone aukeaa kysymysten ennakkoesittelyllä

12.9 Ehdokashakemus sekä ilmoitus vaaliliitosta ja yhteislistasta annettava kunnan keskusvaalilautakunnalle klo 16.00 mennessä

21.9 Ehdokasnumeroiden arvonta

28.9 Ilmoituskortit lähetetty äänioikeutetuille

2.10 Ehdokkaiden vastaukset valmiina ja vaalikone täydessä käyttövalmiudessa

11-14.10 Ennakkoäänestys ulkomailla

11-17.10 Ennakkoäänestys kotimaassa

22.10 Vaalipäivä, vaalihuoneet ovat avoinna klo 20.00 asti

25.10 Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen klo 18.00

Järvenpää
Järvenpää  (vaalisivu)


Tervetuloa! Tämä on Järvenpään kunnallisvaalikone, jonka avulla voit tutustua Järvenpään valtuustoehdokkaisiin sekä ennen kaikkea testata, ketkä heistä ovat varteenotettavia ehdokkaita juuri sinulle.

Vaalikoneen toimintaperiaate on seuraava: ehdokkaat vastaavat joukkoon kysymyksiä valitsemalla sopivimman vastausvaihtoehdon ja halutessaan merkitsevät kysymyksen joko erityisen tärkeäksi tai vähemmän tärkeäksi. Vaalikoneen käyttäjä vastaa valitsemiinsa samoihin kysymyksiin, jonka jälkeen vaalikone pisteyttää ehdokkaat sen mukaan kuinka hyvin heidän ja käyttäjän vastaukset ja painotukset täsmäävät.

Vaalikone on käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa tässä samassa osoitteessa ja sitä voi käyttää vielä vaalitulosten vahvistamisen 25.10.2000 jälkeenkin.

Viihdyttäviä sekä informatiivisia hetkiä vaalikoneen parissa!

Ehdokkaita: 222 Vastausprosentti: 74%
Vastanneita: 165 Ei-vastanneita: 57

Tutki ehdokkaiden vastauksia vastaamatta itse kysymyksiin


1  Miten Järvenpään sisäistä joukkoliikennettä pitäisi ensisijaisesti kehittää?
a  Suurin ongelma on linjojen ja vuorojen vähäisyys. Niitä tarvitaan lisää.
b  Kaupungin tulee subventoida voimakkaasti lippujen hintoja. Nykyiset korkeat hinnat houkuttelevat oman auton käyttöön.
c  Kaupunki tukee jo nyt tarpeeksi julkista liikennettä. Siihen ei tarvitse panostaa enempää.
Painokerroin
+ -



2  Kunta on alueellaan merkittävä työnantaja. Miten kunnan tulisi hoitaa henkilöstöpolitiikkansa?
a  Kunnan tulee toimia tehokkaasti kuin yksityinen yritys. Avainhenkilöille on voitava maksaa kilpailukykyistä palkkaa. Tulospalkkausjärjestelmiä on käytettävä mikäli mahdollista.
b  Kunta ei voi hoitaa työllisyyttä tehokkuudesta tinkimällä. Sen sijaan kuntatyönantaja voi kokeilla ennakkoluulottomasti esimerkiksi työn jakamista.
c  Kunnan on työnantajana otettava huomioon myös työllisyys. Henkilöstön lomautuksia tulee välttää. Palkkapolitiikassa keskeisenä ohjenuorana on oltava tasa-arvo.
Painokerroin
+ -



3  Suomessa on käynnissä muuttoliike maaseudulta ja pienistä kaupungeista suurimpiin kasvukeskuksiin. Mitä muuttoliikkeelle tulisi tehdä?
a  Muuttoliike tulee kalliiksi sekä muuttotappiokunnissa että kasvukeskuksissa. Muuttoliikkeen ehkäisyyn käytetyt tuet maksavat itsensä takaisin. Perinteisen aluepolitiikan lisäksi on kokeiltava esimerkiksi alueellisia verohelpotuksia Norjan malliin.
b  Muuttoliike on osa talouden dynamiikkaa eikä sitä voi keinotekoisesti hidastaa. Nykyistä muutamaan kasvukeskukseen ohjautuvaa liikettä voi kuitenkin jakaa tasapainoisemmin.
c  Muuttoliikettä ei voi tietoyhteiskunnassa estää vanhalla aluepolitiikalla. Nykyaikaisen teknologian mahdollistama etätyön laajentuminen voi hidastaa muuttoliikettä tai jopa kääntää sen takaisin.
Painokerroin
+ -



4  Järvenpään tavoitteena on harkittu väestökasvu, keskimäärin 1,5 prosenttia seuraavan valtuustokauden aikana. Onko tavoite asetettu oikein?
a  Puolentoista prosentin lisäys on liikaa. Kaupungin pitää kontrolloida väestökasvua vielä voimakkaammin.
b  Kyllä. Kaupungin tulee kontrolloida kasvuaan. Jokainen lisäasukas vaatii myös lisäpalveluita.
c  Kaupungin pitää antaa kasvaa vapaasti. Väestökasvuun ei pidä puuttua.
Painokerroin
+ -



5  Mikä seuraavista Jampan kaupunginosan kehittämisehdotuksista on kiireellisin?
a  Yhteistyö VR:n kanssa Saunakallion liittämiseksi Järvenpään vyöhykkeeseen.
b  Terveyspalvelujen parantaminen niin, että Jamppaan saadaan lääkärivastaanotto.
c  Sivukirjastopalveluiden luominen.
d  Saunakallion koulun tilojen kunnostus. Tiloihin voitaisiin luoda muun muassa puu- ja metallityöverstas, joka palvelisi työväenopiston kursseja.
e  Kaupungin panostuksen lisääminen lasten ja nuorten ohjatun vapaa-aikatoiminnan tukemiseksi.
f  Monitoimitalon rakentaminen asukkaiden vapaa-ajan, harrastamisen ja opiskelun tukemiseksi.
Painokerroin
+ -



6  Järvenpään kaupunki tukee urheilua ja urheilujärjestöjä eri tavoin. Onko tuen määrä mitoitettu oikein?
a  Kaupungin pitäisi olla aktiivisemmin mukana esimerkiksi urheilutilojen rakentamisessa.
b  Nykyinen satsaus on riittävä.
c  Kaupunki käyttää liikaa varoja urheilun tukemiseen.
Painokerroin
+ -



7  Kaupunki tukee muun muassa Järvenpään teatteria sekä muita kulttuurijärjestöjä. Onko nykyinen panostus kulttuuriin riittävä?
a  Kaupunki saisi osallistua aktiivisemmin kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
b  Kulttuuritoiminnan määrä ja laatu ovat sopivia. Kaupungin pitää panostaa kulttuuriin nimenomaan tukien muodossa.
c  Kulttuuripalveluihin satsataan liikaa.
Painokerroin
+ -



8  Kuntalakia on ehdotettu muutettavaksi siten, että kunta voisi valita joko kunnanjohtajan nykyiseen tapaan tai luottamushenkilönä toimivan pormestarin, jonka valtuusto valitsisi valtuutettujen joukosta. Pormestari toimisi myös kunnanhallituksen puheenjohtajana. Lisäksi on esitetty mallia, jossa kuntalaiset voisivat äänestää pormestarin suorilla vaaleilla. Toimisiko pormestarimalli kunnassamme?
a  Ei. Suomalainen kunta on palvelutuotanto-organisaatio, johon tämä keskieurooppalainen malli ei sovellu. Palvelutuotanto edellyttää jatkuvuutta ja asiantuntemusta, jota virkamiesjohtaja voi antaa. Pormestarimalli myös keskittäisi liikaa valtaa yhdelle ihmiselle.
b  Kyllä. Valta on kadonnut vaaleilla valituilta valtuutetuilta kasvottomalle virkamieskunnalle. Pormestari antaisi kunnalliselle päätöksenteolle kasvot ja selkiyttäisi valtasuhteita.
c  Kyllä, jos pormestari valittaisiin suoralla kansanvaalilla. Se lisäisi päätöksenteon ja valmistelun kansanvaltaisuutta.
Painokerroin
+ -



9  Miten kunnan avoimuutta ja kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon tulisi ensisijaisesti parantaa?
a  Lähidemokratiaa on kehitettävä ja päätöksenteko vietävä mahdollisimman lähelle kuntalaisia. Mahdollisuuksia osallistua päätösten valmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tarjottava entistä enemmän.
b  Ensisijaisesti on kehitettävä kunnan verkkoviestintää ja -palveluita. Valmisteilla olevia asioita on voitava seurata internetissä.
c  Edustuksellisen demokratian rinnalle kehitetyt osallistumismuodot tuovat kunnalliselämään mukaan lähinnä yhden asian liikkeitä. Kuntalainen osallistuu parhaiten äänestämällä kunnallisvaaleissa.
Painokerroin
+ -



10  Onko kunnan tuotettava itse kuntalaisilleen tarjoamat palvelut vai voiko se kilpailuttamalla ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä?
a  Kilpailuttaminen on muoti-ilmiö, joka ei ole tuonut merkittäviä säästöjä kokonaiskustannuksiin. Kunta on hyvä palvelujentuottaja ja työnantaja, eikä palveluja ole syytä ainakaan laajamittaisesti tilata yrityksiltä.
b  Yksityinen yritys tuottaa monia palveluita kuntaa halvemmalla. Palveluita on kilpailutettava esimerkiksi terveyspalveluissa ja lasten päivähoidossa.
c  On ennakkoluulottomasti kokeiltava yksityisiä vaihtoehtoja kaikissa palveluissa, missä ne suinkin ovat mahdollisia. On myös mahdollisuuksien mukaan käytettävä palveluseteliä, jolla kuntalaiset voivat itse ostaa palveluja valitsemaltaan palvelun tuottajalta.
Painokerroin
+ -



11  Mikä seuraavista peruspalveluista ensisijaisesti tarvitsee lisävaroja?
a  Toimeentulotuki.
b  Lasten päivähoito.
c  Terveyskeskuspalvelut.
d  Vanhusten huolto.
e  Koulutoimi.
Painokerroin
+ -



12  Mikä seuraavista peruspalveluista voisi ensisijaisesti olla kunnan säästökohde?
a  Toimeentulotuki.
b  Lasten päivähoito.
c  Terveyskeskuspalvelut.
d  Vanhusten huolto.
e  Koulutoimi.
Painokerroin
+ -



13  Keskustan nuorisotiloista jouduttiin luopumaan. Nyt tiloja on vain keskustan ulkopuolella. Onko nykyinen tilanne tyydyttävä?
a  Nuorisolle on tarpeeksi tiloja. Lisää ei tarvita.
b  Nuorisotilojen määrää pitäisi lisätä, mutta ei keskustassa.
c  Nuoriso tarvitsee omat tilansa myös keskustassa.
Painokerroin
+ -



14  Miten kunnassamme voidaan parantaa turvallisuutta sekä vähentää rikollisuutta ja päihteiden väärinkäytön aiheuttamia ongelmia?
a  Kunta voi omalta osaltaan lisätä valvontaa ja järjestystä esimerkiksi ylläpitämällä tiukempaa kuria kouluissa ja ostamalla tarvittaessa yksityisiä vartiointipalveluita alueille, joilla on ilmennyt järjestyshäiriöitä.
b  Tärkeintä on syrjäytymisen ehkäisy. Turvallisuutta kohennetaan paremmin ennaltaehkäisevällä sosiaalipolitiikalla kuin seurauksiin puuttuvalla kontrollipolitiikalla.
c  Suuren mittaluokan rikollisuus ei ole merkittävä uhka kunnassamme. Tärkeintä on ehkäistä nuorten ajautuminen rikollisen uralle. Nuorisotoimeen on annettava lisää määrärahoja.
Painokerroin
+ -



15  Koulujen pakollisia huumetestejä on esitetty yhdeksi keinoksi vähentää huumeiden käyttöä. Tulisiko testit ottaa käyttöön kunnassamme?
a  Kyllä. Pakolliset huumetestit edustavat aikaisen puuttumisen politiikkaa. Huumeongelmaan on helpompi tarttua, jos se havaitaan jo kokeiluvaiheessa.
b  Varauksin. Testit eivät ole täysin luotettavia. Ne saattaisivat myös suotta leimata satunnaisia kokeilijoita. Hoitoa ei ole nytkään tarjolla kaikille niille, jotka hakeutuisivat hoitoon oma-aloitteisesti.
c  Ei. Huumetestit eivät ratkaise päihdeongelmaa, mutta ne loukkaavat yksilön perusoikeuksia.
Painokerroin
+ -



16  Tulisiko kunnan huolehtia puhtaiden neulojen jakamisesta ruiskuhuumeiden käyttäjille?
a  Ei. Se olisi huumeiden käyttäjille väärä signaali yhteiskunnalta.
b  Varauksin. Järjestelmää on kehitettävä vähän kerrallaan ja opittava kokeiluista. Neulojenvaihtopisteet eivät saa aiheuttaa haittaa naapurustolle.
c  Kyllä. Ruiskuhuumeiden käyttäjien hiv-epidemia on pysäytettävä heti. Neulojen vaihto on aloitettava aikailematta. Kynnys tulla vaihtopisteisiin on saatava matalaksi.
Painokerroin
+ -



17  Tuloverotuksen keventämiseksi ja / tai kunnan verotulojen lisäämiseksi on usein esitetty verotuksen painopisteen siirtoa tuloverosta kiinteistöveropainotteisemmaksi. Tulisiko näin tehdä?
a  Kiinteistöveroa voi reippaasti nostaa ja laajentaa veropohjaa myös metsämaahan, jos samalla tuloveroa kevennetään. Uudistus parantaisi työllisyyttä.
b  Kiinteistöveroa voidaan kunnassamme jonkin verran nostaa. Metsämaahan kiinteistöveroa ei tule ulottaa.
c  Kiinteistöveroja ei tule nostaa. Nykyinen verotaso on sopiva
d  Kiinteistöveroja on alennettava.
Painokerroin
+ -



18  Kuntatalouden tasapainottamiseksi on ensisijaisesti
a  leikattava palveluista ja / tai korotettava palvelumaksuja.
b  kiristettävä verotusta.
c  otettava velkaa.
d  lykättävä investointeja.
Painokerroin
+ -



19  Kuntatalouden vaikeuksista huolimatta on vältettävä
a  verotuksen kiristämistä.
b  palvelutason heikentämistä.
c  velkaantumista.
d  investointien lykkäämistä.
Painokerroin
+ -



20  Kunnat tekevät keskenään paljon yhteistyötä. Pisimmälle vietynä se tarkoittaa kuntaliitosta. Minkälaista yhteistyötä Järvenpään tulisi harjoittaa Keravan, Tuusulan, Nurmijärven, Mäntsälän ja Sipoon kanssa?
a  Nykyinen yhteistyö on toimivaa.
b  Yhteistyötä lähikuntien kanssa ei ole ollut riittävästi, sitä tulisi lisätä esimerkiksi teknillisellä ja elinkeinopoliittisella puolella.
c  Yhteistyötä on lisättävä voimakkaasti. Kuntaliitoksista olisi keskusteltava.
Painokerroin
+ -



 
Kunnallisvaalikone 2000 -palvelun toteutus   Helsingin Sanomat  
www.helsinginsanomat.fi