EU otti ensi kertaa yhteistä velkaa koronapandemialla perusteltuun elvytykseen.  Suomi hyväksyi sen sillä ehdolla, että kyseessä on viimeinen kerta. Nyt eri suunnista on kuitenkin väläytetty yhteistä velkaa esimerkiksi Ukrainan tai eurooppalaisen puolustusteollisuuden tukemiseen.

EU:lla pitää olla mahdollisuus ottaa jatkossakin yhteistä velkaa.

EU:n vallankäyttö perustuu pitkälti sääntelyyn. EU tuottaa jäsenmaita suoraan sitovia asetuksia, jäsenmaiden omalle lainsäädännölle raamit asettavia direktiivejä sekä päätöksiä, jotka koskevat esimerkiksi tiettyjä jäsenmaita tai yrityksiä. Tavoitteena on muun muassa helpottaa kaupankäyntiä ja parantaa kuluttajien oikeuksia kaikkialla EU:ssa. Toisaalta sääntely voi kuormittaa erityisesti pieniä yrityksiä ja tuoda niille kustannuksia.

EU:n sääntelyä on kevennettävä yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

EU:ssa hyväksyttiin tekoälysäännöt alkuvuodesta 2024. Niiden mukaan tekoälyn jatkosääntelyssä lähtökohdaksi on otettava kansalaisten suojelu haitallisilta käyttötarkoituksilta teknologian edelleen kehittyessä. Jos sääntelystä tulee liian tiukkaa, sen on pelätty vahingoittavan eurooppalaisia yrityksiä.

EU:n tulisi säädellä tiukemmin tekoälyn kehitystä ja käyttöä, jotta sen riskejä voidaan hallita paremmin.

Noin kolmannes EU:n monivuotisesta budjetista menee nyt maataloustukiin. Maatalouspolitiikkaa hallinnoidaan EU:n tasolla, ja kansallisia maataloustukia saa myöntää vain rajoitetusti.

Maatalouden tukemista EU:n varoin pitää vähentää.

EU-maat päättivät joulukuussa 2023 avata Ukrainan kanssa neuvottelut sen liittymisestä unionin jäseneksi. Ukraina on EU-maihin verrattuna köyhä, iso ja maatalousvaltainen. Lisäksi se käy Venäjää vastaan puolustussotaa, jonka loppua ei ole näköpiirissä. Ukrainan lisäksi EU:lla on kahdeksan muuta ehdokasmaata.

Ukraina pitää ottaa EU:n jäseneksi, vaikka sota ei olisikaan loppunut.

Turvapaikanhaun siirtäminen EU:n ulkopuolelle on noussut esiin keinona vähentää siirtolaisuutta Eurooppaan. Se on myös Suomen tavoite. Oikeus hakea turvapaikkaa kuuluu EU:n perusoikeuksiin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat esittäneet huolia, että unionin ulkopuolella EU ei voi valvoa turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumista eikä oloja, joissa hakijoita pidetään. 

EU-maiden pitää yhdessä pyrkiä keskittämään turvapaikanhaku unionin ulkopuolelle.

Kiina on tuonnilla mitattuna EU:n suurin kauppakumppani. EU-maat ovat useissa kriittisissä raaka-aineissa Kiinasta riippuvaisia. Ukrainan sodan seurauksena EU on ryhtynyt vähentämään tähän riippuvuuteen liittyviä riskejä. Unionin sisällä on paljon näkemyseroja siitä, millaiset kauppasuhteet Kiinan kanssa voidaan pitää.

EU:n on ryhdyttävä järjestelmällisesti vähentämään kauppaa Kiinan kanssa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että Euroopan puolustusteollisuuden tuotantokyky on riittämätön kysynnän nopeasti kasvaessa. Esimerkiksi ammuksia ei ole pystytty tuottamaan tarpeeksi nopeasti.  EU:n komissio ehdotti maaliskuussa 1,5 miljardin euron rahoitusta puolustusteollisuusohjelmaan.

Aiempaa suurempi osa EU:n budjetista pitää ohjata puolustusteollisuuden vahvistamiseen.

EU-alueiden kehityseroja tasoittava koheesiopolitiikka vie noin kolmanneksen EU:n budjetista. Se tarkoittaa huomattavia tulonsiirtoja köyhimmille EU-maille. Tavoitteena on vahvistaa EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

EU:n on vähennettävä tulonsiirtoja jäsenmaiden välillä.

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikat ovat suureksi osaksi jäsenvaltioiden vastuulla, ja EU:n rooli näissä asioissa on nyt melko vähäinen. Sosiaaliturvalainsäädäntöä on kuitenkin pyritty yhdenmukaistamaan muun muassa sellaisissa tilanteissa, joissa ihmiset liikkuvat EU-maasta toiseen.

EU:n toimivaltaa on laajennettava sosiaalipolitiikkaan liittyvissä asioissa.

EU:n jäsenvaltiot ovat antaneet unionille tiettyjä tehtäviä ja luovuttaneet samalla sille toimivaltaa itseltään. Toimivallan antaminen EU:lle yhä useammilla aloilla veisi kehitystä liittovaltion suuntaan. Päätösvaltaa yksittäisiltä jäsenmailta vähentää myös se, jos entistä useammat päätökset voidaan tehdä ilman niiden yksimielisyyttä.

EU:n on tavoiteltava muuttumista liittovaltioksi pitkällä aikavälillä.

Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1. tammikuuta 1995 neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen.

EU:n maataloustuista yli 80 prosenttia menee eläinperäisten elintarvikkeiden tuottamiseen. Samalla näiden elintarvikkeiden tuotannosta syntyy yli 80 prosenttia kaikista ruuantuotannon kasvihuonepäästöistä EU:ssa, todetaan Nature Food -nimisessä tieteellisessä julkaisussa huhtikuussa ilmestyneessä tutkimuksessa. Maatalouden päästöt eivät ole käytännössä vähentyneet vuoden 2005 jälkeen.

Lihan, munien ja maidon tuotantoon suunnattuja tukia on vähennettävä maatalouden päästöjen vähentämiseksi.

Metsäpolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan. Ympäristö- ja ilmastopolitiikka kuitenkin kuuluu. Suomessa siihen liittyvät tavoitteet helposti vaikuttavat metsiin, koska Suomi on niin metsäinen maa.

Jäsenmaiden pitää saada päättää itse, kuinka paljon ne hakkaavat metsiään.

YK:n ilmastohuippukokouksessa viime vuonna kirjattiin valtioille historiallinen kehotus siirtyä pois fossiilisista polttoaineista. Tarkat, sitovat suunnitelmat sen toteuttamiseksi kuitenkin puuttuvat vielä. Komissio ehdotti helmikuussa, että EU asettaisi tavoitteeksi vähentää vuoteen 2040 mennessä päästöjä 90 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.

EU:n on tehtävä sitovat suunnitelmat, joilla luovutaan fossiilisista polttoaineista kokonaan.

Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.

Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.

Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.

Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.

Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.

Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.

Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.

Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.

Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.

Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.

Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.

Eurovaalit ovat sunnuntaina 9.6.2024. Vastaa vaalikoneen kysymyksiin ja löydä itsellesi ehdokas. Voit myös tutkia ehdokkaiden näkemyksiä suoraan valitsemalla "Tutustu ehdokkaisiin".

Tervetuloa vaalikoneeseen!