Kunnallisvaalikone 2000

   
 
 
Käyttöohjeet


Vaalien aikataulu

1.9 Vaalikone aukeaa kysymysten ennakkoesittelyllä

12.9 Ehdokashakemus sekä ilmoitus vaaliliitosta ja yhteislistasta annettava kunnan keskusvaalilautakunnalle klo 16.00 mennessä

21.9 Ehdokasnumeroiden arvonta

28.9 Ilmoituskortit lähetetty äänioikeutetuille

2.10 Ehdokkaiden vastaukset valmiina ja vaalikone täydessä käyttövalmiudessa

11-14.10 Ennakkoäänestys ulkomailla

11-17.10 Ennakkoäänestys kotimaassa

22.10 Vaalipäivä, vaalihuoneet ovat avoinna klo 20.00 asti

25.10 Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen klo 18.00

Helsinki
Helsinki


Tervetuloa! Tämä on Helsingin kunnallisvaalikone, jonka avulla voit tutustua Helsingin valtuustoehdokkaisiin sekä ennen kaikkea testata, ketkä heistä ovat varteenotettavia ehdokkaita juuri sinulle.

Vaalikoneen toimintaperiaate on seuraava: ehdokkaat vastaavat joukkoon kysymyksiä valitsemalla sopivimman vastausvaihtoehdon ja halutessaan merkitsevät kysymyksen joko erityisen tärkeäksi tai vähemmän tärkeäksi. Vaalikoneen käyttäjä vastaa valitsemiinsa samoihin kysymyksiin, jonka jälkeen vaalikone pisteyttää ehdokkaat sen mukaan kuinka hyvin heidän ja käyttäjän vastaukset ja painotukset täsmäävät.

Vaalikone on käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa tässä samassa osoitteessa ja sitä voi käyttää vielä vaalitulosten vahvistamisen 25.10.2000 jälkeenkin.

Viihdyttäviä sekä informatiivisia hetkiä vaalikoneen parissa!

Ehdokkaita: 903 Vastausprosentti: 62%
Vastanneita: 565 Ei-vastanneita: 338

Tutki ehdokkaiden vastauksia vastaamatta itse kysymyksiin


1  Helsinkiin on suunniteltu keskustatunnelia, joka alkaisi lännessä Porkkalankadulta ja päättyisi idässä Sörnäisten rantatielle. Tuleeko tunneli rakentaa?
a  Keskustatunneli tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti. Se vähentäisi henkilöautoilun haittoja ja mahdollistaisi kävelykeskustan laajentamisen.
b  Keskustatunneli tulee käytettävissä olevien arvioiden mukaan liian kalliiksi. Sitä ei tule rakentaa, ellei valtio osallistu kustannuksiin.
c  Jos Espoo hyväksyy suunnitelmat länsimetron rakentamiseksi, keskustatunnelia ei tarvita. Helsingillä ei myöskään ole varaa kahteen suureen liikenneinvestointiin, metron jatkamiseen ja keskustatunneliin.
d  Keskustatunneli lisäisi autoilua Helsingin keskustassa. Sitä ei tule rakentaa. Kävelykeskustaa tulee kehittää, vaikka keskustatunnelia ei rakennettaisikaan.
Painokerroin
+ -



2  Suomessa on käynnissä muuttoliike maaseudulta ja pienistä kaupungeista suurimpiin kasvukeskuksiin. Mitä muuttoliikkeelle tulisi tehdä?
a  Muuttoliike tulee kalliiksi sekä muuttotappiokunnissa että kasvukeskuksissa. Muuttoliikkeen ehkäisyyn käytetyt tuet maksavat itsensä takaisin. Perinteisen aluepolitiikan lisäksi on kokeiltava esimerkiksi alueellisia verohelpotuksia Norjan malliin.
b  Muuttoliike on osa talouden dynamiikkaa eikä sitä voi keinotekoisesti hidastaa. Nykyistä muutamaan kasvukeskukseen ohjautuvaa liikettä voi kuitenkin jakaa tasapainoisemmin muihinkin korkeakoulukaupunkeihin.
c  Muuttoliikettä ei voi tietoyhteiskunnassa estää vanhalla aluepolitiikalla. Nykyaikaisen teknologian mahdollistama etätyön laajentuminen voi hidastaa muuttoliikettä tai jopa kääntää sen takaisin.
d  Ei mitään. Aluepoliittisia tukia voidaan vähentää nykyisestäänkin.
Painokerroin
+ -



3  Miten huolehtia asuinalueiden tasapuolisesta kehittymisestä sekä riittävästä asuntotarjonnasta kasvavassa Helsingissä?
a  On rakennettava riittävästi vuokra-asuntoja, vaikka aina ei pystyttäisikään pitämään kaupungin vuokra-asuntojen osuutta asuinalueella kohtuullisena. Muuten asuntopula alkaa vaikeuttaa yritysten työllistämistä. Asuntojen hintojen nousu aiheuttaa myös muita ongelmia.
b  Rakennuskustannukset ovat tällä hetkellä niin korkeat, ettei kaupungin ole syytä rakentaa mittavasti vuokra-asuntoja. Kun kaupungin vuokra-asuntoja rakennetaan, niiden osuus asuinalueella on aina pidettävä kohtuullisena.
c  On annettava markkinavoimien ratkaista. Asuntopolitiikka aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee niitä.
Painokerroin
+ -



4  Tulisiko seudullista yhteistyötä lisätä muiden pääkaupunkiseuden kuntien kanssa?
a  Helsinki hoitaa palvelunsa ja kehittää kaupunkiaan parhaiten itsenäisesti. Nykyinen yhteistyön taso on riittävä.
b  Yhteistyötä on syytä lisätä asuntopolitiikassa, maankäytön suunnittelussa ja joukkoliikenteen järjestämisessä.
c  Pääkaupunkiseutu on yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, jonka kehittämistä kunnanrajat häiritsevät. Pääkaupunkiseudun kuntien tulisi muodostaa yksi suuri kunta. Lähidemokratiaa voidaan samalla lisätä kaupunginosatasolla.
Painokerroin
+ -



5  Jos kunnan talous edelleen kehittyy suotuisasti, on ensisijaisesti
a  kevennettävä verotusta.
b  maksettava velkoja pois.
c  parannettava palvelutasoa.
Painokerroin
+ -



6  Töölönlahden alueelle valmistellaan asemakaavaehdotusta. Keskustelua on käyty erityisesti VR:n makasiineista, joiden paikalle on suunniteltu musiikkitaloa. Mitä alueelle tulisi tehdä?
a  Paikalle on rakennettava musiikkitalo kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisesti.
b  Musiikkitaloa ei tule rakentaa. Vanhat makasiinit on säilytettävä ja kunnostettava kulttuuri- ja kansalaistoiminnan keskukseksi.
c  Makasiinit on purettava. Elitistisen musiikkitalon sijaan makasiinien paikalle on rakennettava kaikkia kaupunkilaisia palvelevia toimintoja.
Painokerroin
+ -



7  Onko kunnan tuotettava itse kuntalaisilleen tarjoamat palvelut vai voiko se kilpailuttamalla ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä?
a  Kilpailuttaminen on muoti-ilmiö, joka ei ole tuonut merkittäviä säästöjä kokonaiskustannuksiin. Kunta on hyvä palvelujentuottaja ja työnantaja, eikä palveluja ole syytä ainakaan laajamittaisesti tilata yrityksiltä.
b  Yksityinen yritys tuottaa monia palveluita kuntaa halvemmalla. Palveluita on kilpailutettava esimerkiksi terveyspalveluissa ja lasten päivähoidossa.
c  On ennakkoluulottomasti kokeiltava yksityisiä vaihtoehtoja kaikissa palveluissa, missä ne suinkin ovat mahdollisia. On myös mahdollisuuksien mukaan käytettävä palveluseteliä, jolla kuntalaiset voivat itse ostaa palveluja valitsemaltaan palvelun tuottajalta.
Painokerroin
+ -



8  Tällä hetkellä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen lippujen hinnat kattavat noin 50 prosenttia kustannuksista. Hintoihin on korotuspaineita. Tulisiko kaupungin subventoimaa osuutta kustannuksista muuttaa?
a  Lippujen hintojen tulisi kattaa yli puolet kustannuksista.
b  Lippujen hintojen tulisi kattaa nykyiseen tapaan puolet kustannuksista.
c  Lippujen hintojen tulisi kattaa alle puolet kustannuksista.
Painokerroin
+ -



9  Helsingissä on kattava nuorisotilojen verkosto. Mitä sille tulisi tehdä?
a  Nuorisotilat eivät ratkaise nuorison ongelmia. Nuorisotoimen tulisi satsata enemmän toimintaan kuin tiloihin.
b  Nuorisotiloja ei tarvita kaikkialla. Nuorisotoimen varoja tulisi nykyistä enemmän kohdentaa uusille asuinalueille - lähinnä Itä-Helsinkiin - jossa nuorisotiloja ja nuorisotyöntekijöitä tarvitaan enemmän.
c  Nuorisotiloja tulee jatkossakin olla jokaisessa kaupunginosassa.
Painokerroin
+ -



10  Miten kunnassamme voidaan parantaa turvallisuutta sekä vähentää rikollisuutta ja päihteiden väärinkäytön aiheuttamia ongelmia?
a  Kunta voi omalta osaltaan lisätä valvontaa ja järjestystä esimerkiksi ylläpitämällä tiukempaa kuria kouluissa ja ostamalla tarvittaessa yksityisiä vartiointipalveluita alueille, joilla on ilmennyt järjestyshäiriöitä.
b  Tärkeintä on syrjäytymisen ehkäisy. Turvallisuutta kohennetaan paremmin ennaltaehkäisevällä sosiaalipolitiikalla kuin seurauksiin puuttuvalla kontrollipolitiikalla.
c  Suuren mittaluokan rikollisuus ei ole merkittävä uhka kunnassamme. Tärkeintä on ehkäistä nuorten ajautuminen rikollisen uralle. Nuorisotoimeen on annettava lisää määrärahoja.
Painokerroin
+ -



11  Tuleeko kunnan huolehtia puhtaiden neulojen jakamisesta ruiskuhuumeiden käyttäjille?
a  Ei. Se olisi huumeiden käyttäjille väärä signaali yhteiskunnalta.
b  Varauksin. Järjestelmää on kehitettävä ja opittava kokeiluista. Neulojenvaihtopisteet eivät saa aiheuttaa haittaa naapurustolle.
c  Kyllä. Ruiskuhuumeiden käyttäjien hiv-epidemia on pysäytettävä heti. Kynnys tulla vaihtopisteisiin on saatava matalaksi.
Painokerroin
+ -



12  Koulujen pakollisia huumetestejä on esitetty yhdeksi keinoksi vähentää huumeiden käyttöä. Tulisiko testit ottaa käyttöön kunnassamme?
a  Kyllä. Pakolliset huumetestit edustavat aikaisen puuttumisen politiikkaa. Huumeongelmaan on helpompi tarttua, jos se havaitaan jo kokeiluvaiheessa.
b  Varauksin. Testit eivät ole täysin luotettavia. Ne saattaisivat myös suotta leimata satunnaisia kokeilijoita. Hoitoa ei ole nytkään tarjolla kaikille niille, jotka hakeutuisivat hoitoon oma-aloitteisesti.
c  Ei. Huumetestit eivät ratkaise päihdeongelmaa, mutta ne loukkaavat yksilön perusoikeuksia.
Painokerroin
+ -



13  Kuntalakia on ehdotettu muutettavaksi siten, että kunta voisi valita joko kunnanjohtajan nykyiseen tapaan tai luottamushenkilönä toimivan pormestarin, jonka valtuusto valitsisi valtuutettujen joukosta. Pormestari toimisi myös kunnanhallituksen puheenjohtajana. Lisäksi on esitetty mallia, jossa kuntalaiset voisivat äänestää pormestarin suorilla vaaleilla. Toimisiko pormestarimalli kunnassamme?
a  Ei. Suomalainen kunta on palvelutuotanto-organisaatio, johon tämä keskieurooppalainen malli ei sovellu. Palvelutuotanto edellyttää jatkuvuutta ja asiantuntemusta, jota virkamiesjohtaja voi antaa. Pormestarimalli myös keskittäisi liikaa valtaa yhdelle ihmiselle.
b  Kyllä. Valta on kadonnut vaaleilla valituilta valtuutetuilta kasvottomalle virkamieskunnalle. Pormestari antaisi kunnalliselle päätöksenteolle kasvot ja selkiyttäisi valtasuhteita.
c  Kyllä, jos pormestari valittaisiin suoralla kansanvaalilla. Se lisäisi päätöksenteon ja valmistelun kansanvaltaisuutta.
Painokerroin
+ -



14  Tulisiko kuntaamme perustaa nuorisovaltuusto?
a  Ei. Nuorisovaltuustoista tulee helposti kunnallispolitiikan broilerihautomoita. Ne eivät lisää tavallisten nuorten osallistumista tai kiinnostusta kunnan asioihin.
b  Varauksin. Vaikka nuorisovaltuusto ei kiinnostaisi kuin osaa nuorista, se kouluttaa tulevaisuuden luottamushenkilöitä.
c  Kyllä. Nuorisovaltuustot tarjoavat nuorisolle kosketuspinnan yhteisten asioiden hoitoon.
Painokerroin
+ -



15  Miten kunnan avoimuutta ja kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon tulisi ensisijaisesti parantaa?
a  Lähidemokratiaa on kehitettävä ja päätöksenteko vietävä mahdollisimman lähelle kuntalaisia. Mahdollisuuksia osallistua päätösten valmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tarjottava entistä enemmän.
b  Ensisijaisesti on kehitettävä kunnan verkkoviestintää ja -palveluita. Valmisteilla olevia asioita on voitava seurata internetissä.
c  Edustuksellisen demokratian rinnalle kehitetyt osallistumismuodot tuovat kunnalliselämään mukaan lähinnä yhden asian liikkeitä. Kuntalainen osallistuu parhaiten äänestämällä kunnallisvaaleissa.
Painokerroin
+ -



16  Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri suunnittelee psykiatrisen hoidon lopettamista Lapinlahden klinikassa ja toiminnan siirtämistä Hesperian sairaalaan. Helsingin kaupunki voi vaikuttaa suunnitelmaan välillisesti sairaanhoitopiirinhallituksen kautta sekä suoraan tontin omistajana. Mitä Lapinlahdelle tulisi tehdä?
a  Lapinlahden sairaala on säilytettävä nykyisellään.
b  Psykiatrinen hoito voidaan siirtää Hesperiaan, jos sillä tavoin voidaan taata potilaille paras hoito. Lapinlahden alueen uusien toimintojen on sovittava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennukseen.
c  Hoito voidaan siirtää Hesperiaan. Rakennukset on myytävä tai vuokrattava eniten tarjoavalle. Mitä enemmän rakennuksista saadaan tuloja, sitä enemmän kaupungilla riittää resursseja myös mielenterveyspalveluihin.
Painokerroin
+ -



17  Verotuksen painopistettä on esitetty siirrettäväksi tuloveroista kiinteistöveroihin. Lisäksi on ehdotettu lakimuutosta, joka laajentaisi kiinteistöveropohjan metsämaahan. Kuinka tulee menetellä?
a  Kiinteistöveroa voidaan nostaa reippaasti ja veropohjaa laajentaa myös metsämaahan, jos samalla tuloveroa kevennetään. Uudistus parantaisi työllisyyttä.
b  Kiinteistöveroa voidaan kunnassamme jonkin verran nostaa. Metsämaahan kiinteistöveropohjaa ei tule laajentaa.
c  Kiinteistöveroja ei tule kunnassamme nostaa. Nykyinen verotaso on sopiva.
d  Kiinteistöveroja on alennettava.
Painokerroin
+ -



18  Mikäli korkeimman hallinto-oikeuden päätös jää voimaan, Vuosaaren sataman rakentaminen tulee seuraavan valtuuston päätettäväksi. Tuleeko Vuosaaren satama rakentaa?
a  Kyllä. Länsi-Satama ja Sompasaari on vapautettava asuinalueiksi.
b  Ei. Jatketaan toimintaa Länsi-Satamassa ja Sompasaaressa.
c  Ei. Länsi-Satama ja Sompasaari on vapautettava asuinalueiksi. Satamalle on etsittävä sijoituspaikka kuitenkin muualta Uudeltamaalta kuin Vuosaaresta tai on käytettävä muiden satamien kapasiteettia.
Painokerroin
+ -



19  Kaupunki on teettänyt tuulivoimasta teknis-taloudellisen selvityksen, jonka mukaan tuulivoimalan rakentaminen merelle Helsingin edustalle on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Tuleeko Helsingin kaavoittaa tuulivoimaa merialueilleen?
a  Kyllä. Tuulivoima olisi kestävän kehityksen Helsingin symboli. Helsingin Energian tulee rakentaa tuulivoimapuisto Helsingin edustalle heti, kun kaavoitus sen sallii.
b  Kyllä. Helsinki voi kaavoittaa ulkoluotojaan tuulivoimaa varten. Helsingin Energian tulee kuitenkin tehdä mahdollinen tuulivoimainvestointi puhtaasti liiketaloudellisin perustein. Myös muut energiayhtiöt voivat rakentaa tuulivoimaa.
c  Varauksin. Tehty selvitys ei puutu ollenkaan tuulivoimaloiden vaikutuksiin maisemaan, kaupunkikuvaan, luontoon ja merialueiden virkistyskäyttöön. Ei ole syytä pilata tuulivoiman mainetta kaavoittamalla tuulivoimapuistoa ainakaan lähelle Helsingin niemeä.
d  Ei. Jos tuulivoimaa halutaan laajamittaisesti rakentaa, Helsingin saaristoa soveliaampia sijoituspaikkoja on yllin kyllin esimerkiksi Pohjanlahden rannikolla.
e  Tuulivoima on energiapoliittista haihattelua. Helsingin saaristoa ei tule pilata kalliilla tuulivoimakokeiluilla.
Painokerroin
+ -



20  Helsingin kaupungilta jäi työllistämisvaroja käyttämättä vuonna 1999. Tuleeko työllistämismäärärahoja laskea?
a  Kyllä. Työllistämistuki sopi lama-aikaan, mutta parantuneessa työllisyystilanteessa on keskityttävä todellisten työpaikkojen luomiseen niin yksityisellä sektorilla kuin kunnan omassa palvelutuotannossa.
b  Työllistämismäärärahoja voidaan asteittain laskea sitä mukaa, kun työttömyys alenee.
c  Työllistämisvarat on käytettävä täysimääräisesti eikä niitä tule laskea. Huonosti koulutettu työvoima ei kuitenkaan työllisty informaatioteknologian yrityksissä.
Painokerroin
+ -



 
Kunnallisvaalikone 2000 -palvelun toteutus   Helsingin Sanomat  
www.helsinginsanomat.fi