Äänestyspaikat (Väestörekisterikeskus) 5.-8.3. Ennakkoäänestys ulkomailla 5.-11.3. Ennakkoäänestys kotimaassa 16.3. Vaalipäivän äänestys klo 9-20

Kymen vaalipiiri

111 Lähde Hanna-Kaisa Vihreä liitto nuoriso-ohjaaja Ikä: 35v Sähköpostiosoite: hanna-kaisa.lahde@vihrealiitto.fi

Ehdokkaan oma esittely: Olen 28-vuotias uusperheellinen nuoriso-ohjaaja.Perheeseeni kuuluu 9 v Lasse-poika, 9 kk Lotta-tytär, avomieheni Pekko ja 11-vuotias Daisy-koira. Asun kerrostalossa suomalaisessa "peruslähiössä". Opiskelen kulttuurityötä Humanistisessa Ammattikorkeakoulussa Joutsenon koulutusyksikössä. Harrastan politiikkaa,opiskelua, kirjoittamista, karaokelaulua ja teatteria. Pidän perheellisten opiskelijoiden puolia, toivon opintososiaalisiin etuihin ja äitiyspäivärahaan korotusta ja haluan parantaa isien asemaa ja lapsen oikeuksia maassamme muuttamalla huoltajuuslakia siten, että myös avoliitossa syntyvien lasten kohdalla molemmat vahemmat olisivat automaattisesti lapsen huoltajia.

1.	Tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet. Miten siihen tulisi suhtautua?
	Tuloerojen kasvua on hillittävä verotuksen ja/tai tulonsiirtojen avulla.   Tuloerojen kasvu johtui nopeasta talouskasvusta. Ne ovat nyt sopivalla tasolla.   Tuloerojen kasvu auttaa myös köyhimpiä, koska talous voimistuu. Tuloerojen on annettava edelleen kasvaa. Lähde, Hanna-Kaisa: Sosiaaliset erot ovat nyt jo näkyviä ja tuntuvia yhteiskunnassamme.Mikäli asiaan ei puututa, tilanteeseen totutaan ja homma karkaa käpälästä.
2.	Terveyskeskuksiin ja sairaaloihin on jonoja ja hoitoa haluttaisiin enemmän kuin pystytään tarjoamaan. Mikä on tärkein toimenpide, johon pitäisi ryhtyä?
	Julkisen vallan tulee ohjata terveydenhuollolle selvästi enemmän rahaa.   Terveydenhoitoa tulee siirtää julkisilta laitoksilta enemmän yksityisten hoitoon, koska näin voidaan tuottaa tehokkaasti kansalaisten haluamia palveluita. Julkista terveydenhuoltoa on uudistettava, sen resursseja käytettävä tehokkaammin ja sitä johdettava paremmin niin, että nykyisillä varoilla saadaan aikaan enemmän.   Terveydenhuollon ongelmia on liioiteltu. Merkittäviä ongelmia ei ole. Lähde, Hanna-Kaisa: Ensimmäinen askel olisi tämä, mutta aivan toisella tavalla, mitä nykyään tehdään, eli "säästetään" henkilöstökuluissa ja samaan aikaan pyritään tehokkuuteen.Epäinhimillistä, eikä todellakaan toimi. Palveluiden tasoa ja jonoja saadaan pienennettyä vain henkilökuntaresurssein ja näin päästään myös parhaisiin hoitotuloksiin, kun sairaudet eivät pääse pehenemaan pahenemistaan, kun hoitoon täyutyy jonottaa.
3.	Jos julkiseen terveydenhuoltoon käytetään lisää rahaa, mihin se pitäisi ensisijaisesti suunnata?
	Leikkausjonojen lyhentämiseen ostamalla toimenpiteitä yksityisiltä ja julkisilta sairaaloilta.   Perusterveydenhuoltoon, jotta vältytään turhalta ja kalliilta erikoissairaanhoidolta.   Hoitajien ja lääkärien palkkojen nostamiseen. Lisähenkilökuntaan terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Lähde, Hanna-Kaisa: Edellinen perustelu puhukoon puolestaan.Toki perusterveydenhuoltoonkin kannattaa satsata, koska hyvin hoidettu perusterveys on edellytys terveenpänä pysymiselle ja kaikki ehkäisevä työ tähtää tähän.
4.	Ruotsissa kiellettiin seksin ostaminen kolme vuotta sitten. Tulisiko seksin ostaminen kieltää myös Suomessa?
	Kyllä.   Ei, koska se johtaisi vain lisäongelmiin.   Ei, koska valtion ei tule puuttua asiaan. Lähde, Hanna-Kaisa: Koska prostituutiosta ei varmaan ikinä saada veronalaista virallista ammattia, ammattiliittoineen, työterveydenhuoltoineen, työehtosopimuksineen ja tuloveroinee, niin parempi vaihtoehto on palveluiden ostamisen kriminalisointi, koska usein ammattiin "ajaudutaan" joko sosiaalisten tai tunne-elämän ongelmien johdosta ja yleensä jälkimmäinen vain syvenee ko. ammatissa. Kukaan ei saa pitää hauskaa toisen pahoinvoinnin tai ahdingon kustannuksella. Ihmiskauppa on rikos.
5.	Kun Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato laajenee vappuna 2004, Itämeren rantavaltioista vain Suomi, Ruotsi ja Venäjä jäävät tämän sotilasliiton ulkopuolelle. Pitäisikö Suomenkin hakeutua Naton jäseneksi?
	Kyllä.   Kyllä, jos myös Ruotsi liittyy.   Ei vielä nyt valittavan eduskunnan aikana 2003-2007. Ei. Lähde, Hanna-Kaisa: Olemme kannuksemme hankkineet puolueettomana, joten eiköhän kunnioiteta veteraanien tekemään "työtä" ja pysytä myös puolueettomina?
6.	Suomi käyttää vuonna 2003 kehitysyhteistyöhön budjettivaroja noin 500 miljoonaa euroa. Se on noin 0,34 prosenttia Suomen kansantaloudesta. YK:n suositus on 0,7 prosenttia. Miten kehitysmaita pitäisi auttaa?
	Suomen on lisättävä kehitysyhteistyöpanostaan niin, että YK:n suositus 0,7 prosenttia saavutetaan viimeistään 2010. Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä Suomen taloustilanteen salliessa.   Kehitysapu on tehoton tapa auttaa kehitysmaita, eikä sen lisääminen ole järkevää.   Ensin on hoidettava suomalaisen yhteiskunnan ongelmat. Kehitysapu on pidettävä entisen suuruisena tai sitä on vähennettävä. Lähde, Hanna-Kaisa: Tottakai oman maan ahdinkoon pitää ensisijaisesti reagoida, mutta mikäli talous antaa myöden, niin kehitysapua voi sitä mukaa lisätä.
7.	Millaista kehitystä Suomen tulisi edistää EU:ssa?
	Nykyisen kaltaisen EU:n suuntaan, jossa toimivaltasuhteita selkeytetään nykyisestä.   Hallitustenvälisen yhteistyön suuntaan, eli siten että kukin maa kulloinkin harkitsee, onko tehtävä päätös sen etujen mukainen ja vaikuttaa tähän suuntaan ministereiden kokouksissa.   Liittovaltion suuntaan, eli siihen että päätösvaltaa siirretään EU-tason toimielimille ja poliitikoille.   EU:n valtaa tulisi merkittävästi rajoittaa nykyisestä. Lähde, Hanna-Kaisa: Paikallishallinto on ehdottomasti pystyttävä pitämään jäsenmaissa itsessään.Organisaatiota hyvä päivittää ja kehittää jokaisen jäsenmaan huomioivaan suuntaan.
8.	Seuraava hallitus tekee todennäköisesti merkittäviä palkansaajien veroja koskevia päätöksiä. Millainen verolinjan pitäisi olla?
	Palkansaajien verotusta pitää selvästi keventää. Palkansaajien verotusta ei pidä keventää, vaan käyttää rahat julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan parantamiseen.   Palkansaajien verotusta ei pidä keventää, vaan käyttää rahat valtion velan maksuun. Lähde, Hanna-Kaisa: Kyllä hyvinvointivaltion periaate perustuu tälle kivijalalle.
9.	Verotuksen uudistamista pohtinut työryhmä esittää, että pääomavero alennetaan 25 prosenttiin. Tämä alentaisi myös asuntolainojen korkovähennyksen 25 prosenttiin koroista. Nyt vähennys on 29 prosenttia, ensiasuntolainasta 30 prosenttia koroista. Mitä korkovähennykselle pitäisi tehdä?
	Pitää entisellään.   Pienentää nykyisestä, esimerkiksi ryhmän esittämällä tavalla.   Korottaa nykyisestä.   Rajata vain ensiasunnon ostajiin tai perheisiin, joissa on alaikäisiä lapsia.   Poistaa kokonaan, koska se hyödyttää suurituloisia ja nostaa asuntojen hintoja. Lähde, Hanna-Kaisa: Järjkestelmä on hyvä.
10.	Verouudistusta pohtinyt työryhmä esittää myös, että osingoista alettaisiin maksaa 25 prosentin veroa, mutta yhtiöiden maksamaa veroa alennettaisiin 29:stä 25:een prosenttiin. Näin osinkojen todellinen veroaste nousisi 29:stä 43,75 prosenttiin. Miten yhtiöiden ja osinkojen verotusta pitäisi muuttaa?
	Pitää entisellään. Kiristää osinkojen verotusta esimerkiksi työryhmän esittämällä tavalla.   Osingot voi panna verolle, mutta vain pörssiyhtiöiltä ja muilta suurilta yhtiöiltä. Varsinaisten yrittäjien ja perheyhtiöiden verotusta ei saa kiristää.   Osingot tulee pitää verottomina ja keventää yhtiöidenkin verotusta kansainvälisen kilpailun takia. Lähde, Hanna-Kaisa: Kaikesta muustakin maksetaan veroja tässä maassa.
11.	Mikä olisi paras lääke sitkeään pitkäaikaistyöttömyyteen?
	Palkansaajien tuloverotuksen keventäminen.   Pienipalkkaisten palvelualojen vero- ja maksuhelpotukset. Valtion suora tuki niille, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömiä. Lähde, Hanna-Kaisa: Ei mikään näistä, vaan työllistämisen halventaminen. Maassamme työn teettäminen on ihan kohtuuttoman kallista.
12.	Mikä on tärkein asia, joka työttömyysturvassa pitäisi muuttaa?
	Peruspäivärahaa tulisi korottaa selvästi, jotta se riittäisi elämiseen. Samalla nousisi myös ansisidonnaisen turvan taso. Mikään näistä muutoksista ei ole tarpeen.   Työttömyysturvan kestoa pitäisi lyhentää tai ainakin korvaustasoa porrastaa, jotta töihin hakeuduttaisiin nykyistä hanakammin.   Työttömiltä pitäisi aina edellyttää palvelusta julkisissa tehtävissä työttömyyskorvauksen vastineeksi. Lähde, Hanna-Kaisa: PYSYVÄT TYÖPAIKAT ovat ainoa OIKEA ratkaisu. On hävytöntä, että työikäisiä ihmisiä pidetään väkisin työttöminä systeemin voimin, kunnes heistä lopulta tulee työkyvyttömiä.Ihmiset haluavat oikean ja pysyvän työn, toimeentulon ja mahdollisuuden rakentaa sen varaan elämää.
13.	Hallitusohjelmassaan seuraava hallitus määrittelee, mihin se suuntaa valtiontalouden voimavaroja. Jos painotukset pitäisi tehdä seuraavien vaihtoehtojen väliltä, ja niistä koituvat kustannukset olisivat suunnilleen yhtä suuret, minkä valitsisit?
	Korottaisin lapsilisiä.   Korottaisin työttömyysturvaa.   Alentaisin palkkaveroa. Korottaisin pienimpiä eläkkeitä. Lähde, Hanna-Kaisa: Tämä olisi tärkein satsaus.Lapsilisät voisi portaistaa minun puolestani perheen tulotason mukaan ja siirtää sieltä rahaa esim. eläkkeisiin tai äitiyspäivärahaan ja opintorahaan, jotka kaikki jäävät alle toimeentulonormin.
14.	Jos on pakko, mistä seuraavista menoista olisi ensisijaisesti leikattava vaalikaudella 2003-2007
	Puolustusmenoista.   Kehitysyhteistyöstä.   Maataloustuista ja aluepoliittisista tuista.   Työikäisten ja -kykyisten saamista tulonsiirroista.   Eläkkeistä. Lähde, Hanna-Kaisa: Maanpuolustuksellista uhkaa ei ole näkyvissä.
15.	Pitäisikö suhtautumista rikollisuuteen ja rangaistuksiin muuttaa jotenkin? Miten?
	Rangaistuksia pitäisi koventaa, koska ne eivät ole oikeudenmukaisia suhteessa tekoihin. Lisäksi poliisin voimavaroja pitäisi lisätä, jotta useammat rikokset tulisivat selvitetyiksi ja kiinnijäämisriski kasvaisi. Rangaistuksia ei tarvitse kiristää, mutta poliisin voimavaroja on lisättävä.   Nykylinja on hyvä, eikä tiukennuksia tarvita. Lähde, Hanna-Kaisa: Rikollisuus rehottaa, kun valvonta puuttuu.Tilaisuus tekee varkaan.Hiiret hyppii pöydille, kun kissa on poissa jne.
16.	Useimmat suuret puolueet lupailevat korotuksia lapsilisiin. Nyt lapsilisä on ensimmäisestä lapsesta 90 euroa. Lisä nousee kustakin seuraavasta lapsesta aina 20,50 eurolla niin, että viidennestä lapsesta lapsilisä on 172 euroa. Mitä lapsilisille tulisi tehdä?
	Nostaa kaikista lapsista nykyjärjestelmän mukaisissa suhteissa.   Nostaa, painottaen pieniä perheitä.   Nostaa, painottaen suuria perheitä.   Nostaa reilusti, mutta säätää ne samalla veronalaisiksi, jolloin korotuksesta hyötyisivät eniten pienituloiset. Korotukset eivät ole tarpeen. Lähde, Hanna-Kaisa: PORTAISTAA perheen tulotason mukaan.
17.	Tulisiko Suomen pyrkiä aktiivisesti houkuttelemaan ulkomaalaista työvoimaa tulevan työvoimapulan ja heikkenevän huoltosuhteen helpottamiseksi? (Huoltosuhde: työssä olevien ja muun väestön suhdeluku)
	Kyllä. Vain siirtolaisuus voi ratkaista tulevaisuuden ikärakenteen ongelmat. Työlupia on myönnettävä nykyistä joustavammin tarpeen mukaan, mutta ei ole syytä pyrkiä laajamittaiseen siirtolaisuuteen. Vierastyövoimaa on pian helposti saatavissa myös uusista EU-maista.   Nykyinen käytäntö on hyvä.   Siirtolais- ja pakolaislainsäädäntöä tulee ennemminkin tiukentaa.
18.	Minkälainen linja huumeongelmiin tulisi ottaa?
	Lisää resursseja ja valtuuksia poliisille ja tullille, ankarammat rangaistukset.   Nykyinen käytäntö on hyvä.   On tehtävä nykyistä selkeämpi ero kovien ja mietojen huumeiden välille ja keskitettävä voimavarat kovien huumeiden torjumiseen.   Lievät huumeet on laillistettava.   Kaikki huumeet on vapautettava yhteiskunnallisesti valvottuun ja verotettuun myyntiin esimerkiksi apteekeissa. Lähde, Hanna-Kaisa: PLUS nuorisotyölle, kouluterveydenhoitoon, valistustyöhön ja muuhun enneltaehkäisevään työhön.ASENNEKASVATUSTA polven korkuisesta lähtien.
19.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista - erityisesti pääkaupunkiseudulta - köyhemmille. Tuleeko tulojentasausta pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä lisätä vai vähentää?
	Helsingin seudulta pitää siirtää verotuloja nykyistäkin enemmän muille kunnille. Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on sopiva.   Helsingin seudun kuntien pitäisi saada nykyistä suurempi osuus veromarkoistaan omien asukkaidensa palvelujen parantamiseen.
20.	Hallitus saa eduskunnassa taakseen enemmistön todennäköisesti vain, jos kolmesta suurimmasta puolueesta kaksi on siinä mukana. Mikä olisi sopivin pari?
	Sdp ja kokoomus.   Keskusta ja Sdp.   Kokoomus ja keskusta. Tähän asiaan on syytä ottaa kantaa vasta vaalien jälkeen.

Takaisin