Äänestyspaikat (Väestörekisterikeskus) 5.-8.3. Ennakkoäänestys ulkomailla 5.-11.3. Ennakkoäänestys kotimaassa 16.3. Vaalipäivän äänestys klo 9-20

Uudenmaan vaalipiiri

111 Kasvi Jyrki Vihreä liitto tekniikan tohtori, tutkija Ikä: 39v Kotisivu: www.vihrealiitto.fi/kasvi/ Sähköpostiosoite: jyrki.kasvi@hut.fi

Ehdokkaan oma esittely: Ikä: 39 v. <br>Ammatti: Tutkija (Teknillinen korkeakoulu), vapaa toimittaja <br>Koulutus: Tekn. tri. <br>Perhe: Naimisissa, yksi 8 v. lapsi <br>Luottamustehtävät: Kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan puheenjohtaja. <br>CV: http://www.knowledge.hut.fi/people/jkasvi/currieng.html

1.	Tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet. Miten siihen tulisi suhtautua?
	Tuloerojen kasvua on hillittävä verotuksen ja/tai tulonsiirtojen avulla. Tuloerojen kasvu johtui nopeasta talouskasvusta. Ne ovat nyt sopivalla tasolla.   Tuloerojen kasvu auttaa myös köyhimpiä, koska talous voimistuu. Tuloerojen on annettava edelleen kasvaa. Kasvi, Jyrki: Tuloerot voivat kasvaa tulohaitarin yläpäästä, mutta perustoimeentulotaso on siitä huolimatta turvattava kaikille.<br>Tai Manuel Castellsin sanoin, meidän kannattaa pitää kiinni ensimmäisistä miljardööreistämme. Heidän onnistumisensa on tuonut menestystä ja työpaikkoja myös monille muille. <br><br>Kateus ja toisten menestymisen estäminen ei tätä maata pelasta.
2.	Terveyskeskuksiin ja sairaaloihin on jonoja ja hoitoa haluttaisiin enemmän kuin pystytään tarjoamaan. Mikä on tärkein toimenpide, johon pitäisi ryhtyä?
	Julkisen vallan tulee ohjata terveydenhuollolle selvästi enemmän rahaa.   Terveydenhoitoa tulee siirtää julkisilta laitoksilta enemmän yksityisten hoitoon, koska näin voidaan tuottaa tehokkaasti kansalaisten haluamia palveluita. Julkista terveydenhuoltoa on uudistettava, sen resursseja käytettävä tehokkaammin ja sitä johdettava paremmin niin, että nykyisillä varoilla saadaan aikaan enemmän.   Terveydenhuollon ongelmia on liioiteltu. Merkittäviä ongelmia ei ole. Kasvi, Jyrki: Päätösten ja kustannusten jakautuminen eri osapuolille on iso rakenneongelma: Kunnat säästävät venyttämällä leikkausjonoja, sillä pitkittyneen sairastamisen kustannukset maksaa valtio. KELAn varoista ja vastuista tulisikin siirtää osa kunnille, jolloin niiden ei kannattaisi makuuttaa ihmisiä hoitojonoissa.<br><br>Terveydenhoidossa on myös edelleen paljon "näin on aina tehty" mentaliteettia. Kaikki yritykset uudistaa toimintatapoja on otettu vastaan tiukan muutosvastarinnan hengessä.
3.	Jos julkiseen terveydenhuoltoon käytetään lisää rahaa, mihin se pitäisi ensisijaisesti suunnata?
	Leikkausjonojen lyhentämiseen ostamalla toimenpiteitä yksityisiltä ja julkisilta sairaaloilta. Perusterveydenhuoltoon, jotta vältytään turhalta ja kalliilta erikoissairaanhoidolta.   Hoitajien ja lääkärien palkkojen nostamiseen.   Lisähenkilökuntaan terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Kasvi, Jyrki: Oikeastaan kaikki neljä vaihtoehtoa ovat hyviä!<br>- Silloin kun ostamalla saadaan laadukasta hoitoa halvemmalla kuin omana tuotantona, ostaminen kannattaa.<br>- Perusterveydenhuolto on aina parempi vaihtoehto, kun sillä vähennetään erikoissairaanhoidon tarvetta.<br>-Hoitohenkilöstön, etenkin hoitajien palkat ovat julkisella sektorilla jääneet pahasti jälkeen.<br>- Ja henkilökunnasta on usein oikeasti pulaa.
4.	Ruotsissa kiellettiin seksin ostaminen kolme vuotta sitten. Tulisiko seksin ostaminen kieltää myös Suomessa?
	Kyllä. Ei, koska se johtaisi vain lisäongelmiin.   Ei, koska valtion ei tule puuttua asiaan. Kasvi, Jyrki: Ilman muita toimenpiteitä kiellot ehkä piilottaisivat prostituution pois silmistä, mutta eivät vähentäisi siihen liittyvien ongelmien määrää. <br>Ennen kieltoja on tartuttava järjestäytyneeseen paritusrikollisuuteen ja parannettava naiskaupan uhrien asemaa. Muuten kiellosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.<br>Lisäksi Suomessa tulisi keskustella siitä, mitä meidän seksikulttuurissamme on tapahtumassa, kun yhä useampi suomalainen kokee tarvetta ostaa seksiä. Mikä suomalaisissa makuuhuoneissa on vialla?
5.	Kun Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato laajenee vappuna 2004, Itämeren rantavaltioista vain Suomi, Ruotsi ja Venäjä jäävät tämän sotilasliiton ulkopuolelle. Pitäisikö Suomenkin hakeutua Naton jäseneksi?
	Kyllä.   Kyllä, jos myös Ruotsi liittyy. Ei vielä nyt valittavan eduskunnan aikana 2003-2007.   Ei. Kasvi, Jyrki: NATOsta oli 1990-luvun puolivälissä muotoutumassa järjestö, jolla olisi sekä kykyä että halua sekä puolustaa jäsentensä sotilaallista koskemattomuutta että painostaa humanitaarisiin rikoksiin syyllistyviä hallituksia ja turvata rauhaa tilanteissa, joihin perinteisten rauhanturvaajien keinot eivät riitä.<br>Valitettavasti NATOsta on jälleen tullut suurimman jäsenvaltionsa valtapolitiikan jatke. Ja niin kauan kuin NATOn epätasapaino Yhdysvaltain ja Euroopan välillä jatkuu, Suomen ei tule NATOon liittyä
6.	Suomi käyttää vuonna 2003 kehitysyhteistyöhön budjettivaroja noin 500 miljoonaa euroa. Se on noin 0,34 prosenttia Suomen kansantaloudesta. YK:n suositus on 0,7 prosenttia. Miten kehitysmaita pitäisi auttaa?
	Suomen on lisättävä kehitysyhteistyöpanostaan niin, että YK:n suositus 0,7 prosenttia saavutetaan viimeistään 2010.   Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä Suomen taloustilanteen salliessa.   Kehitysapu on tehoton tapa auttaa kehitysmaita, eikä sen lisääminen ole järkevää.   Ensin on hoidettava suomalaisen yhteiskunnan ongelmat. Kehitysapu on pidettävä entisen suuruisena tai sitä on vähennettävä. Kasvi, Jyrki: Jos meillä ei ole mielestämme varaa luopua edes vajaasta prosentista hyvinvointiamme, onko meillä enää oikeutta kutsua itseämme ihmisiksi. Pelkkä omaan napaan ja hyvinvointiin tuijottaminen ei ole Suomen arvon mukaista toimintaa. Meillä suomalaisilla menee sentään ihan mukavasti.
7.	Millaista kehitystä Suomen tulisi edistää EU:ssa?
	Nykyisen kaltaisen EU:n suuntaan, jossa toimivaltasuhteita selkeytetään nykyisestä.   Hallitustenvälisen yhteistyön suuntaan, eli siten että kukin maa kulloinkin harkitsee, onko tehtävä päätös sen etujen mukainen ja vaikuttaa tähän suuntaan ministereiden kokouksissa.   Liittovaltion suuntaan, eli siihen että päätösvaltaa siirretään EU-tason toimielimille ja poliitikoille.   EU:n valtaa tulisi merkittävästi rajoittaa nykyisestä. Kasvi, Jyrki: EU:n ongelmana on sen rakenteiden sekavuus. Keskustelua EU:n tulevaisuudesta on vaikea käydä, jos kellään ei ole selkeää käsitystä edes sen nykytilanteesta.<br><br> EU:n rakenteita tulisi kehittää subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti eli asiat päätettäisiin niin alhaalla tai korkealla kuin kulloinkin on tarkoituksenmukaista; Vaikka moni asia palautuisi paikalliseen päätöksentekoon, moni myös nousisi EU-tasolla päätettäväksi.
8.	Seuraava hallitus tekee todennäköisesti merkittäviä palkansaajien veroja koskevia päätöksiä. Millainen verolinjan pitäisi olla?
	Palkansaajien verotusta pitää selvästi keventää. Palkansaajien verotusta ei pidä keventää, vaan käyttää rahat julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan parantamiseen.   Palkansaajien verotusta ei pidä keventää, vaan käyttää rahat valtion velan maksuun. Kasvi, Jyrki: Oikeastaan vaihtoehdoista puuttuu se ikävin, mutta tosi: Jos julkisia palveluita ja sosiaaliturvaa ei haluta heikentää, palkansaajien verotusta ei voida heikentää. Raha ei tule valtion kassaankaan tyhjästä.
9.	Verotuksen uudistamista pohtinut työryhmä esittää, että pääomavero alennetaan 25 prosenttiin. Tämä alentaisi myös asuntolainojen korkovähennyksen 25 prosenttiin koroista. Nyt vähennys on 29 prosenttia, ensiasuntolainasta 30 prosenttia koroista. Mitä korkovähennykselle pitäisi tehdä?
	Pitää entisellään.   Pienentää nykyisestä, esimerkiksi ryhmän esittämällä tavalla.   Korottaa nykyisestä.   Rajata vain ensiasunnon ostajiin tai perheisiin, joissa on alaikäisiä lapsia.   Poistaa kokonaan, koska se hyödyttää suurituloisia ja nostaa asuntojen hintoja. Kasvi, Jyrki: Suomessa tuetaan sekä vuokra- että omistusasumista. Jos toisen asumismuodon tukia muutetaan, myös toisen muuttamista on harkittava, jotta tilanne asuntomarkkinoilla ei muutu epävakaaksi.<br><br>Lisäksi tulisi pohtia myös uusien asumismuotojen kuten asumisoikeusasumisen tukien saattamista samalle viivalle perinteisten rinnalle.
10.	Verouudistusta pohtinyt työryhmä esittää myös, että osingoista alettaisiin maksaa 25 prosentin veroa, mutta yhtiöiden maksamaa veroa alennettaisiin 29:stä 25:een prosenttiin. Näin osinkojen todellinen veroaste nousisi 29:stä 43,75 prosenttiin. Miten yhtiöiden ja osinkojen verotusta pitäisi muuttaa?
	Pitää entisellään.   Kiristää osinkojen verotusta esimerkiksi työryhmän esittämällä tavalla. Osingot voi panna verolle, mutta vain pörssiyhtiöiltä ja muilta suurilta yhtiöiltä. Varsinaisten yrittäjien ja perheyhtiöiden verotusta ei saa kiristää.   Osingot tulee pitää verottomina ja keventää yhtiöidenkin verotusta kansainvälisen kilpailun takia. Kasvi, Jyrki: Pienyrityksissä osingot ovat usein yksi joustava palkan muoto, koska henkilöstö ja omistajat ovat osin samoja henkilöitä. Suurissa yrityksissä kyse on puhtaammin pääomatulosta. Yli kymmenen prosentin kertakorotus osinkoveroihin ei ole kuitenkaan järkevää, koska se voi karkottaa yritysten tarvisemia pääomia ulkomaille.
11.	Mikä olisi paras lääke sitkeään pitkäaikaistyöttömyyteen?
	Palkansaajien tuloverotuksen keventäminen. Pienipalkkaisten palvelualojen vero- ja maksuhelpotukset.   Valtion suora tuki niille, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömiä. Kasvi, Jyrki: Niin kauan kuin työn teettäminen ei Suomessa kannata, Suomessa on työttömyysongelma. Ei työpaikkoja synny, jos työn teettämisen kustannukset ovat työn tuottoa suuremmat!
12.	Mikä on tärkein asia, joka työttömyysturvassa pitäisi muuttaa?
	Peruspäivärahaa tulisi korottaa selvästi, jotta se riittäisi elämiseen. Samalla nousisi myös ansisidonnaisen turvan taso.   Mikään näistä muutoksista ei ole tarpeen. Työttömyysturvan kestoa pitäisi lyhentää tai ainakin korvaustasoa porrastaa, jotta töihin hakeuduttaisiin nykyistä hanakammin.   Työttömiltä pitäisi aina edellyttää palvelusta julkisissa tehtävissä työttömyyskorvauksen vastineeksi. Kasvi, Jyrki: Ihminen ei ole kone. Usein työttömyys on niin kova isku, että pelkästään siitä toipuminen vie useita kuukausia. Onko turvan keston leikkaaminen silloin oikeudenmukaista?<br><br> Pitäisikin pystyä tekemään selkeämmin ero käytännössä työkyvyttömien työttömien, aktiivisesti työtä etsivien työttömien ja järjestelmän hyväksikäyttäjien välille.
13.	Hallitusohjelmassaan seuraava hallitus määrittelee, mihin se suuntaa valtiontalouden voimavaroja. Jos painotukset pitäisi tehdä seuraavien vaihtoehtojen väliltä, ja niistä koituvat kustannukset olisivat suunnilleen yhtä suuret, minkä valitsisit?
	Korottaisin lapsilisiä.   Korottaisin työttömyysturvaa.   Alentaisin palkkaveroa.   Korottaisin pienimpiä eläkkeitä. Kasvi, Jyrki: Lapsilisiä ei ole nostettu vuosikausiin. Niiden reaaliarvo on romahtanut alkuperäisestä tasosta. Lapsilisät tulisi myös sitoa indeksiin.
14.	Jos on pakko, mistä seuraavista menoista olisi ensisijaisesti leikattava vaalikaudella 2003-2007
	Puolustusmenoista.   Kehitysyhteistyöstä. Maataloustuista ja aluepoliittisista tuista.   Työikäisten ja -kykyisten saamista tulonsiirroista.   Eläkkeistä. Kasvi, Jyrki: On muistettava, että suuri osa maatalous- ja aluetuista ei ole enää Suomen päätäntävallassa.
15.	Pitäisikö suhtautumista rikollisuuteen ja rangaistuksiin muuttaa jotenkin? Miten?
	Rangaistuksia pitäisi koventaa, koska ne eivät ole oikeudenmukaisia suhteessa tekoihin. Lisäksi poliisin voimavaroja pitäisi lisätä, jotta useammat rikokset tulisivat selvitetyiksi ja kiinnijäämisriski kasvaisi. Rangaistuksia ei tarvitse kiristää, mutta poliisin voimavaroja on lisättävä.   Nykylinja on hyvä, eikä tiukennuksia tarvita. Kasvi, Jyrki: Rangaistusten rakennetta tulisi muuttaa. Nykyään ensimmäiset rangaistukset ovat yleensä ehdollisia. Tätä ei välttämättä koeta rangaistukseksi lainkaan. Kun rikoskierre jatkuu, ensimmäinen ehdoton tuomio onkin sitten pitkä, kun siihen yhdistetään aiemmat ehdolliset rangaistukset. Ja pitkä vankeusaika onkin sitten paras tae rikollisen uran jatkumiselle.<br><br>Myös ensimmäisistä tuomioista pieni osa tulisi joutua kärsimään ehdottomana, jotta tuomittu voisi kysyä itseltään: tätäkö minä elämältäni haluan??
16.	Useimmat suuret puolueet lupailevat korotuksia lapsilisiin. Nyt lapsilisä on ensimmäisestä lapsesta 90 euroa. Lisä nousee kustakin seuraavasta lapsesta aina 20,50 eurolla niin, että viidennestä lapsesta lapsilisä on 172 euroa. Mitä lapsilisille tulisi tehdä?
	Nostaa kaikista lapsista nykyjärjestelmän mukaisissa suhteissa.   Nostaa, painottaen pieniä perheitä.   Nostaa, painottaen suuria perheitä.   Nostaa reilusti, mutta säätää ne samalla veronalaisiksi, jolloin korotuksesta hyötyisivät eniten pienituloiset.   Korotukset eivät ole tarpeen. Kasvi, Jyrki: Monilapsisten perheiden kustannukset nousevat nopeasti. Perinteinen kaksio tai kolmio ei riitä, maaseudulla tarvitaan isompi auto, vanhempainlomien välillä ei ehdi hankkia ikälisiä, ...<br><br>Yhteiskunnan tulisi kuitenkin kannustaa kaikkia halukkaita hankkimaan useita lapsia, koska muuten meidän ikärakenteemme vinoutuu entisestään.
17.	Tulisiko Suomen pyrkiä aktiivisesti houkuttelemaan ulkomaalaista työvoimaa tulevan työvoimapulan ja heikkenevän huoltosuhteen helpottamiseksi? (Huoltosuhde: työssä olevien ja muun väestön suhdeluku)
	Kyllä. Vain siirtolaisuus voi ratkaista tulevaisuuden ikärakenteen ongelmat.   Työlupia on myönnettävä nykyistä joustavammin tarpeen mukaan, mutta ei ole syytä pyrkiä laajamittaiseen siirtolaisuuteen. Vierastyövoimaa on pian helposti saatavissa myös uusista EU-maista.   Nykyinen käytäntö on hyvä.   Siirtolais- ja pakolaislainsäädäntöä tulee ennemminkin tiukentaa. Kasvi, Jyrki: Vuosikymmenen kuluessa Suomessa jää noin miljoona ihmistä eläkkeelle. Samaan aikaan ei valmistu ammattiin läheskään yhtä montaa ihmistä. Suomi ei yksinkertaisesti toimi ensi vuosikymmenellä, jos Suomeen ei jostain saada nopeasti suurta joukkoa uutta työvoimaa.
18.	Minkälainen linja huumeongelmiin tulisi ottaa?
	Lisää resursseja ja valtuuksia poliisille ja tullille, ankarammat rangaistukset.   Nykyinen käytäntö on hyvä. On tehtävä nykyistä selkeämpi ero kovien ja mietojen huumeiden välille ja keskitettävä voimavarat kovien huumeiden torjumiseen.   Lievät huumeet on laillistettava.   Kaikki huumeet on vapautettava yhteiskunnallisesti valvottuun ja verotettuun myyntiin esimerkiksi apteekeissa. Kasvi, Jyrki: Suomi, Ruotsi ja Kreikka ovat ainoat EU-maat, joissa huumerikollisuuden uhrit tuomitaan rikollisina. Muissa EU-maissa narkomaaneja kannustetaan vieroitushoitoon.
19.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista - erityisesti pääkaupunkiseudulta - köyhemmille. Tuleeko tulojentasausta pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä lisätä vai vähentää?
	Helsingin seudulta pitää siirtää verotuloja nykyistäkin enemmän muille kunnille.   Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on sopiva. Helsingin seudun kuntien pitäisi saada nykyistä suurempi osuus veromarkoistaan omien asukkaidensa palvelujen parantamiseen. Kasvi, Jyrki: Yhteisöveron ja valtionosuuksien jakoa on muutettu lähes vuosittain. Ja joka kerta pääkaupunkiseudun kuntien asema on heikentynyt. Tuloksena on järjestelmä, joka ei todellakaan kannusta kuntia kehittämään talouttaan. Mitä enemmän kunta saa verotuloja, sitä suuremman siivun valtio niistä leikkaa!<br><br> Järjestelmä ei huomioi kasvukipukuntien investointitarpeita. Myös uusille asukkaille on taattava lakisääteiset palvelut, ja se vaatii uusia kouluja, päiväkoteja, terveysasemia, teitä ja viemäreitä.
20.	Hallitus saa eduskunnassa taakseen enemmistön todennäköisesti vain, jos kolmesta suurimmasta puolueesta kaksi on siinä mukana. Mikä olisi sopivin pari?
	Sdp ja kokoomus.   Keskusta ja Sdp.   Kokoomus ja keskusta. Tähän asiaan on syytä ottaa kantaa vasta vaalien jälkeen. Kasvi, Jyrki: Keskustelu hallituspohjasta tulee käydä vasta vaalien jälkeen. Äänestäjät ottavat vaaleissa kantaa puolueiden näkemyksiin, ja tuon tuomion on oltava hallitusneuvottelujen lähtökohtana.

Takaisin